SOTE-selvitys: jopa 3 miljardin euron vuosittainen tuottavuushyöty hyvinvointialueille hyperautomaation avulla

Lehdistötiedote 06.02.2025 klo 8.30

Hyperautomaatio voi mahdollistaa jopa 3 miljardin euron vuosittaisen tuottavuushyödyn hyvinvointialueilla. Maanlaajuinen arvio on johdettu tuoreen neljällä hyvinvointialueella teetetyn tuottavuusselvityksen tuloksista.

HELSINKI 6.2.2025 klo 08:30 – Tuoreessa Digital Workforce Services Oyj:n teettämässä selvityksessä tarkasteltiin hyperautomaation roolia ja hyötyjä sote-palveluiden tuottavuuden parantamisessa ensimmäistä kertaa Suomen hyvinvointialueilla. Selvityksen tuloksista voidaan johtaa arvio, että hyperautomaatio voi mahdollistaa jopa 3 miljardin euron arvoisen vuosittaisen tuottavuuden parannuksen Suomen hyvinvointialueilla. Hyperautomaatiolla tarkoitetaan automaatiotyökalujen ja tekoälyn hyödyntämistä kokonaisten työnkulkujen tai prosessien eri vaiheiden automatisoimiseen.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen käytetään 26,2 miljardia euroa vuonna 2025 eli lähes kolmannes valtion budjetista. Hyvinvointialueet ovat kriittisiä suomalaisen yhteiskunnan toiminnalle, mutta painivat merkittävien haasteiden kuten kustannuspaineiden ja työvoiman saatavuuden kanssa. Samanaikaisesti monien sote-palveluiden kysyntä jatkaa kasvamistaan. Teknologiaan perustuvien uusien ratkaisujen hyödyntäminen on tärkeää sote-organisaatioiden tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi palvelutarpeita vastaavalla tavalla.

Arvioitu 3 miljardin euron tuottavuusparannus selviää tarkastelemalla selvityksessä mukana olleen neljän hyvinvointialueen tuottavuuden vuosittaista parannuspotentiaalia ja suhteuttamalla se kaikkiin hyvinvointialueisiin. Laskettu euromääräinen arvo perustuu arvioituun työn tuottavuuden parannukseen ja hyvinvointialueiden henkilöstökustannuksiin.

Kattavaan, palvelualueittain jaettuun, selvitykseen osallistuneet neljä hyvinvointialuetta (Kanta-Häme, Pohjanmaa, Lappi ja Etelä-Karjala) arvioivat organisaatioidensa prosentuaalisen tuottavuuden parannuspotentiaalin. Neljän vastaajaorganisaation yhteenlasketun tuottavuuspotentiaalin laskettiin olevan 417 miljoonaa euroa. Laskelmaan sovellettiin alimman parannusarvion antaneen hyvinvointialueen lukemia.

Selvitykseen osallistui 125 johtoryhmän jäsentä, keskijohdon edustajaa sekä asiantuntijoita eri osista organisaatioita.

Hyperautomaation tuottavuuspotentiaali merkittävää kaikilla palvelualueilla

Selvityksessä tarkasteltiin hyperautomaation tuottavuushyötyä eri palvelualueilla: perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, sosiaalipalveluissa sekä tuki- ja hallintopalveluissa. Kaikkien selvitykseen vastanneiden hyvinvointialueiden johtoryhmien mukaan hyperautomaatio mahdollistaisi yli 20 prosentin tuottavuuden parannuksen jokaisella palvelualueella. Suurin tuottavuuspotentiaali tunnistettiin hyvinvointialueiden tuki- ja hallintopalveluissa.

Selvitykseen vastanneet johtoryhmät mainitsivat merkittävimpänä tiedonkäsittelyyn liittyvänä haasteena sirpaleisista ja moninaisista järjestelmistä johtuvan manuaalisen tiedonkäsittelyn. Lisäksi keskeisinä haasteina mainittiin olemassa olevien järjestelmien riittämätön tuki hoito- ja asiakaspoluille sekä nykyisten tietojärjestelmien aiheuttamat haasteet kehittää ja mukauttaa prosesseja ja työnkulkuja vastaamaan muuttuviin tarpeisiin.

“Selvityksellä haluttiin saada tietoa organisaatiomme avainhenkilöiden käsityksestä työn automaatioon liittyvistä tuottavuusmahdollisuuksista. Hyödynnämme selvityksessä saatuja tietoja osana digitaalisen transformaation ohjelmaamme. Automaation lisäämisen merkitys on suuri hyvinvointialueen tuottavuuden edistämisessä”, kertoo Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vaikuttavuus- ja tietojohtaja Juuso Tamminen.

Digital Workforcen kokemukseen perustuen osa tuottavuustoimenpiteistä on tehtävissä muutamassa kuukaudessa

Selvityksessä tunnistettiin useita hyperautomaation mahdollistamia käytännön tehostamistoimia niin perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, sosiaalipalveluissa kuin tuki- ja hallintopalveluissa.

”Väestön heikentyvä huoltosuhde on Suomelle merkittävä haaste, jonka ratkaisu edellyttää tuottavuusloikkaa sote-palveluissa. Hyperautomaatio tarjoaa tähän nopeita ja kustannustehokkaita ratkaisuja, joilla voidaan merkittävästi tehostaa työnkulkuja ja vähentää manuaalista tietotyötä. Osa tuottavuuden parannuksen toimenpiteistä voitaisiin toteuttaa hyvinvointialueilla vain muutamassa kuukaudessa, mikä tukee myös lyhyen aikavälin tavoitteita. Ratkaisut tulee kehittää henkilöstöä kuunnellen, jolloin niillä voidaan parantaa työn mielekkyyttä ja palvelun vaikuttavuutta. Automaatio voi tehostaa esimerkiksi hoitoonpääsyä tai palveluohjausta ja varmistaa, että pitkäaikaissairauksien seuranta toteutuu oikea-aikaisesti ja riskiperusteisesti. Suuren potentiaalin vuoksi, pidämme tärkeänä, että Suomessa siirrytään yksittäisistä kokeiluista kohti hyperautomaation hyödyntämistä entistä kokonaisvaltaisemmin”, kertoo Jussi Vasama, Digital Workforcen toimitusjohtaja.

Tunnistettuja kärkikohteita hyperautomaation soveltamiselle olivat esimerkiksi lääkärien ja hoitajien tiedonkäsittelytyön helpottamisen sekä kroonisten ja pitkäaikaissairauksien hoitoprotokollan sujuvoittaminen ja niihin liittyvien seurantatietojen tiedonkäsittelyn automatisointi. Lisäksi mainittiin esimerkiksi asiakas- ja palveluohjauksen parantaminen, henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan työnkulkujen ja prosessien automatisointi sekä taloushallinnon prosessien automatisointi. Tuottavuushyödyn lisäksi näillä ja muilla sovelluskohteilla saavutetaan muitakin etuja, kuten parempaa potilasturvallisuutta ja palveluiden vaikuttavuutta sekä yksilöllisempää ja oikea-aikaisempaa hoitoa. Myös virheet vähenevät ja asiantuntijoiden työkuorma helpottuu.

Lue yhteenveto selvityksestä: PDF

Lisätietoja:

Jussi Vasama
Toimitusjohtaja
Digital Workforce Services Oyj
+358 50 380 98937

Tietoja selvityksestä

Selvityksen prosessien kehittämisen ja automaation tuottavuusvaikutuksista hyvinvointialueiden sote-palveluissa toteuttivat, Digital Workforce Oy:n tilauksesta, liikkeenjohdon konsultit Pekka Manninen (DI) ja Markku Suokas (erikoislääkäri, MBA). Selvityksessä mukana oli Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Lapin ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueet. Vastaajia oli mukana hyvinvointialueiden johtoryhmistä, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, sosiaalipalveluista sekä hallinto- ja tukipalveluista. Selvitykseen osallistuneilta hyvinvointialueiden johtoryhmien jäseniltä vastaukset kerättiin haastattelukyselyllä, muut vastasivat verkkokyselyyn. Selvitys toteutettiin touko-joulukuussa 2024. Selvitystä jatketaan ja laajennetaan keväällä 2025 kattamaan muita hyvinvointialueita.

Tietoja Digital Workforcesta

Digital Workforce Services Oyj on johtava liiketoiminnan automaatioon ja teknologiaratkaisuihin keskittynyt palveluntarjoaja. Digital Workforce Outsmart -alustan ja palveluiden avulla, mukaan lukien tekoälyagentit, asiakasorganisaatiot voivat uudistaa tietotyötä, säästää kustannuksia, kiihdyttää digitalisaatiota, kasvattaa liikevaihtoa sekä parantaa asiakaskokemusta ja kilpailukykyä. Yli 200 suurta kansainvälistä asiakasta käyttää yhtiön palveluita toimintansa kehittämiseen automaation avulla. Digital Workforce on erityisen vahva terveyden- ja sosiaalihuollon asiakas- ja hoitopolkujen automatisoinnissa edistäen pitkäaikaissairauksien seurantaa, parantaen potilasturvallisuutta ja lisäten työn tuottavuutta. Yhtiö on perustettu vuonna 2015 ja sen palveluksessa on yhteensä yli 200 liiketoiminnan automaation ammattilaista Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa sekä Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Digital Workforce on listattu Nasdaq First North Growth Market -markkinapaikalla.

Lisätietoja: https://digitalworkforce.com