"Ohjelmistorobotti sairaalassa on terve ratkaisu!", Birminghamin yliopistollisen sairaalan IT-johtaja Stephen Chilton
Digital Workforce osallistui Terveydenhuollon Teknologiapäiville 24.-25.5. Lahdessa sekä organisoi tapahtuman yhteyteen oman kutsuvierastilaisuutensa. Tiistai-illan cocktail-tunnille saapui valikoitu joukko kuulemaan Tekesin rahoittaman tuoreen tutkimuksen tuloksia sekä korkeasti arvostetun vieraspuhujan ajatuksia RPAsta. Birminghamin yliopistollisen sairaalan IT-johtaja, Stephen Chilton jakoi kokemuksensa lähes kymmenen vuoden matkalta ohjelmistorobotiikan parissa.
Cocktail-tilaisuuden avasi Heikki Länsisyrjä, jonka puheenvuoron päätteeksi Mika Vainio-Mattila esitteli vasta julkaistun tutkimuksen löydökset. Tutkimuksen mukaan yli 70% terveydenhuollon ammattilaisista kokee päätteellä tehtävän tietyön vievän aikaa pois varsinaisesta potilastyöstä. Vastanneista lääkäreistä 30% kertoi käyttävänsä yli 6h/ vuoro tietojärjestelmien parissa. Kerättyjen vastausten pohjalta oli nähtävissä tietotyön määrän entisestään lisääntyneen viimevuosien aikana.
Järjestelmien välisen integraation puutteen vuoksi, vastaajat kertoivat kirjaavansa samaa tietoa moneen paikkaan. Päällekkäisten kirjausten laskettiin aiheuttavan suorina palkkakustannuksina vuosittain noin 54 MEUR menon tutkimukseen osallistuneissa yhdeksässä sairaanhoitopiirissä. DWN arvioi että 2-10% kaikesta terveydenhuollon tietotyöstä voitaisiin automatisoida. Tämän tason automaatio synnyttäisi Suomessa noin 300-600 MEUR säästöt sekä mahdollistaisi korkeasti koulutettujen ammattilaisten keskittymisen työn keskeisimpiin alueisiin.
Stephen Chilton avasi robotiikan tarjoamaa potentiaalia entisestään viitaten omiin kokemuksiinsa edustamassaan organisaatiossa. Birminghamin yliopistollinen sairaala palvelee vuosittain noin 900 000 potilasta ja tämä luku on jatkuvassa nousussa. Chilton kertoi RPAn vapauttaneen resursseja sairaalan asiakkaiden käyttöön. Potilaslukujen vuosittain kasvaessa, ei digitaalisen työvoiman määrää ole tarvinnut lisätä vastaavassa suhteessa.
Birminghamin Yliopistollisen Sairaalan etsiessä kustannustehokasta ratkaisua It:n hallintaan vuonna 2007, terveydenhuoltoalan tulokasyritys, Blue Prism esitti vaihtoehdoksi ohjelmistorobotiikkaa. Tästä ajasta lähtien RPA on osoittanut arvonsa kattaen yhä kasvavan määrän prosesseja ja toimintoja sekä kehittäen kyvykkyyksiään omavaraisesti.
Chilton kertoi kuinka 2010 valmistuneen uuden sairaalan vastaanottotilan suunnittelussa ei oltu huomioitu päivittäisen potilasliikenteen määrää. Tilaan oli rakennettu kaksi vastaanottotiskiä, joiden tehtäväksi tuli kirjata päivittäin 2000-25000 henkilön virta. Mahdoton tehtävä tuli ratkaista jollakin tavalla. Pohdintojen tuloksena toteutettiin automatisoitu kioski-pohjainen check-in malli, johon Blue Prism toimitti ohjelmistot. Menestyksekkäästä ratkaisusta tuli oma kaupallinen innovaationsa, jonka myynnistä Birminghamin yliopistollinen sairaala kerää rojaltin.
Toisessa tapauksessa Chilton kertoi, kuinka sairaalan toimintaa seurataan keskitetysti NHS Englannin sekä sosiaali-ja terveysministeriön toimesta. Dataa kerätään seurantatarkoituksessa sisäisesti, jonka jälkeen koottu tieto siirretään vastaanottajan järjestelmään. Vastaanottajan järjestelmä oli kuitenkin suljettu, minkä vuoksi raporttia ei voitu lähettää järjestelmästä toiseen vaan kerätty tieto tuli uudelleen kirjattavaksi sairaalahenkilökunnan toimesta. Ohjelmistorobotiikka valittiin korvaamaan kuormittava ja kallis manuaalinen työ. Myöhemmin, RPA:ta sovellettiin myös lähetteiden, testitulosten ja sairaskertomusten siirtoon kansallisen- ja sairaalan järjestelmän välillä. Automaation avulla saavutettiin säästöjä palkkakustannuksissa, eliminoitiin kalliit virheet ja tehostettiin muuta toimintaa.
Chilton huomautti, että sujuvan toiminnan takaamiseksi eri järjestelmien välinen informaation kulku on ensiarvoisen tärkeää. Kuitenkin, integraation toteuttamisen hinta on usein kohtuuttoman korkea. Esimerkiksi, Birminghamin yliopistollisessa sairaalassa lääkkeiden saatavuutta tarkkaillaan seurantajärjestelmän kautta. Fyysisesti lääkkeet ovat kuitenkin varastossa, jossa käytössä on erillinen varaston seurantajärjestelmä. Järjestelmät ovat keskenään yhteensopimattomat, joten tiedonsiirrossa nojattiin manuaaliseen työhön. Sairaala lähestyi molempia ohjelmistotoimittajia integraation rakentamiseksi ja sai tarjouksen, jossa hinnaksi esitettiin 20000 GBP/ toimittaja sisältäen 6kk kehitysvaiheen. Torjuttuaan tarjouksen, sairaala päätyi käyttämään ohjelmistorobotiikkaa järjestelmien väliseen tiedonsiirtoon. Toteutuksen hinta oli tarjouksessa esitetystä murto-osa ja käyttöönotto tapahtui 7-8 päivässä. Tänä kalenterivuonna Chilton arvioi ohjelmistorobotiikan käytön säästävän organisaatiolle 175000 GBP suorissa palkkakustannuksissa joka tunti ja 1,7-2,2 MGBP muissa vältetyissä kuluissa.