Skip to content

Älykäs Automaatio – Edistyksen askeleet

Monet ihmiset näkevät mielessään uhkakuvia töitä varastavista roboteista kuullessaan ensimmäistä kertaa tietotyötä automatisoivista digityöntekijöistä (Robotic Process Automation, RPA). Ymmärrettävistä syistä pelkojen värittämä mielikuva on varsin negatiivinen. Todellisuudessa on hyvin epätodennäköistä, että ohjelmistorobotti päätyisi korvaamaan työntekijän koko panoksen.

Digityöntekijä koulutetaan tiettyihin rutiinitehtäviin, joissa se toimii valituin perustein ennalta määrätyllä tavalla. Kaikenlainen luova ajattelu sekä uudet tilanteet ovat robotille sekavia, joten harkinnallinen päätöksenteko jää ihmisten vastuulle. Tämä asettaa paineita robotin suunnitteluun ja määrittelyyn, mutta tarjoaa myös helpotusta niille, jotka pelkäävät työnsä puolesta. Yleensä viimeistään kokemus jostakin RPA-projektista pyyhkii huolet ja herättää kiinnostuksen tutustua teknologiaan lähemmin.

Vuonna 2015 yhdysvaltalainen tutkimusyhtiö, Horses for Sources julkaisi näkemyksensä yksinkertaisten palvelinkeskusten ja täysautomatisoitujen prosessien välille rakentuvasta jatkumosta. “The Horses for Sources Intelligent Automation Continuum”-malli esittää visuaalisesti organisaatioiden hyödyntämän automaation laajan skaalan. Mallin lähtökohtana on alkeellinen automaatio yksinkertaisine ajastamisineen ja komentoineen. Jatkumon toisessa päässä viitataan todellisen tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Näiden kahden ääripään välille jää runsaasti tilaa automaation eri tasoille.

 

hfs
Kuva omistajan luvalla: HfS Research, The Services Research CompanyTM, Intelligent Automation Continuum.

 

Älykkään automaation skaala

Vasemmalta alkaen – Yksinkertaiset palvelinkeskukset

Kuten edellä mainittiin, yksinkertaiset palvelinkeskukset muodostavat automaation alimman tason. Automaatio toteutetaan käyttäen yksinkertaisia komentoja, aikataulutuksia tai muita alkeellisia keinoja. Keinosta riippumatta tälle automaation tasolle on tyypillistä, että prosessin käynnistää jokin laukaiseva tekijä – tietty aika tai tapahtuma (kuten sähköpostin vastaanottaminen) – ja siinä käsitelty data on hyvin jäsenneltyä. Prosessi kulkee aina samalla tavalla ilman muuttujia. Alkeellinen automaatio ei tue useita päätöksentekovaiheita sisältävää toimintaa tai tarjoa mahdollisuuksia prosessin haarautumiseen.

RPA

Seuraava askel skaalalla on ohjelmistorobotiikka, jolla toteutetaan tietotyön rutiiniprosessien automaatio. RPA-ratkaisut matkivat ihmistyöntekijöitä tietokoneen näppäimistön ja hiiren käytössä. Ne ovat silti suhteellisen yksinkertaisia, käsittelevät jäsenneltyä dataa ja aloittavat prosessin laukaisevan tekijän vaikutuksesta.

Itsenäiset alustat

Itsenäiset alustat ovat edellä esitettyjä teknologioita monimutkaisempia. Autonomiset alustat tekevät päätöksiä itsenäisesti, kun taas RPA-ratkaisuissa eri tilanteisiin sopivat oikeat päätökset on määritetty ennalta. Itsenäisesti toimivat alustat kehittävät toimintakykyään tarkkailemalla ja optimoimalla omaa statustaan suhteessa muuttuviin olosuhteisiin.

Esimerkiksi jonkin palvelun lakatessa toimimasta ohjelmistorobotti jatkaa virheviestin lähettämistä loputtomasti, kunnes se suljetaan tai palvelu nousee jälleen pystyyn, mikäli sitä ole etukäteen opetettu toisin. Autonominen alusta puolestaan kykenee itsenäiseen päätöksentekoon samassa tilanteessa ja lähettää vain yhden virheviestin jatkaen testaamista tämän jälkeen kunnes palvelu on jälleen käytettävissä.

Kognitiivinen tiedonkäsittely

Kognitiivinen tiedonkäsittely on jälleen askeleen lähempänä ihmisaivojen toimintaa. IBM:n mukaan Kognitiiviset tietojärjestelmät kykenevät laajamittaiseen oppimiseen, tarkoituksenmukaiseen argumentointiin ja luontevaan vuorovaikutukseen ihmisten kanssa. Nämä systeemit viestivät niin ihmisten kuin koneiden kanssa, oppivat joustavasti dynaamisessa tietoympäristössä ja mukauttavat toimintaansa tavoitteiden muuttuessa. Kognitiiviset tietojärjestelmät on suunniteltu käsittelemään monitulkinnallisia tilanteita, joiden ratkaiseminen vaatii sekä tiedon laajaa keruuta että kykyä käsitellä tulkinnanvaraista dataa.

On kuvaavaa, että kognitiiviseen tiedonkäsittelyyn kykenevät ratkaisut kantavat ihmisten nimiä (IBM: Watson, Accenture & IPSoft: Amelia) kun taas edellä esitettyjen teknologioiden nimet ovat muodoltaan ohjelmistoille tyypillisiä (Cicero, Blue Prism, Ignio).

Todellinen tekoäly

Tekoäly viittaa kokonaan autonomisiin järjestelmiin, jotka kykenevät vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa kaikissa tilanteessa ja voivat saavuttaa päämääränsä itsenäisesti. Toisin ilmaistuna toimimaan ihmisen tavoin. Tietokoneiden kyvykkyyksien kasvaessa on entistä helpompi tunnistaa, mitä toimintoja ei voida pitää tekoälyn piiriin kuuluvina, silti todellisen tekoälyn määrittäminen on edelleen vaikeaa. Muun muassa kuvantunnistusta pidettiin aiemmin tekoälyn eräänä muotona, kun se nykyisin nähdään rutiiniteknologiana.

Jatkumon loppupäässä prosessit perustuvat säännöille eivätkä kaipaa laukaisevia tekijöitä toimiakseen. Ihmisaivojen tavoin tekoälyjärjestelmät käsittelevät saumattomasti myös jäsentelemätöntä dataa.

On huomioitavaa, että mitkään nykyisin olemassa olevat teknologiat eivät yllä tälle tasolle.

 

Liiketoiminnan prosessien johtaminen ja tiedon tallentaminen

Sateenvarjona koko automaation skaalalle toimii liiketoiminnan prosessien johtaminen (Business process management, BPM) ja tapa, jolla tietoa tallennetaan.

Liiketoimintaprosessien johtaminen on liiketoimintaa ohjaavien prosessien optimointia. Onpa prosessi soveltuva automatisoitavaksi tai ei, tulee se optimoida eli tehdä tehokkaasti. Automaatio on yksi työkalu liiketoimintaprosessien tehostamisessa.

Toisaalta tärkeää on tunnistaa, miten ja minne prosessissa käytettävä data tallennetaan. Onko tieto tallennettu jäsennetyssä muodossa tietokantaan? Onko tieto helposti skannattavassa muodossa? Sijaitseeko se prosessissa käytetyn järjestelmän kanssa samalla palvelimella? Onko tieto tallennettu pilvipalveluun? Kaikki nämä kysymykset vaikuttavat automatisoituun järjestelmään.

Niin houkuttelevalta kuin kaikkien työtehtävien siirtäminen robotin taakaksi kuulostaakin, ei ajatus vastaa todellisuutta kovinkaan läheisesti. Pysähdy kuitenkin miettimään, löytyykö työvuoresi uumenista tehtäviä, jotka ilolla jättäisit ohjelmistorobotin hoidettavaksi. Puuduttavatko kulukirjaukset, manuaalinen tiedonsiirto tai raportit työpäivääsi? Useimmat ihmiset käyttävät palan työaikaansa turhauttaviin rutiineihin. Monet näistä tehtävistä sopivat digityöntekijän hoidettavaksi, jolloin osaavat kädet vapautuvat mielekkäämpiin tehtäviin. Tunnistatko itsesi digiapua kaipaavien joukossa?

 

Kohtaa tulevaisuuden haasteet digityöntekijä rinnallasi! Ota meihin yhteyttä ja selvitä automaation potentiaali omassa organisaatiossasi jo tänään. 

Artikkeli: Emma Luukka – RPA Solutions Consultant, Digital Workforce
Kuva Melissa Brawner lisenssillä CC BY 2.0

 

Lisää uutisia ja resursseja

Vitalis messut Göteborgissa 5.-7.4.2016

4 huhtikuun, 2016

Vitalis on Skandinavian suurin vuotuinen eHealth tapahtuma Göteborgissa. Olemme esittelemässä ohjelmistorobotiikan moninaisia…

Lue lisää

Hälsningar från Vitalis! – Katsaus Pohjoismaiden suurimpaan eHealth konferenssiin

17 huhtikuun, 2016

Pohjoismaiden suurin eHealth tapahtuma Vitalis kokoontui Göteborgissa 5.-7.4. Tänä vuonna messut houkuttelivat…

Lue lisää

Valtakunnallinen tutkimus osoittaa: Kolmannes lääkäreistä käyttää yli 6 tuntia työvuorosta tietotyöhön

21 huhtikuun, 2016

Lehdistötiedote – julkaisuvapaa 20.4.2016  Tietotyö rutiineineen kahmaisee jopa puolet erikoissairaanhoidon ammattilaisten työvuorosta,…

Lue lisää

Terveydenhuollon Atk-päivät Lahdessa: Esittelyssä ohjelmistorobotiikka

20 toukokuun, 2016

Kuntaliitto ja FCG Koulutus järjestävät valtakunnalliset Terveydenhuollon Atk-päivät 24.–25.5.2016 Lahden Messukeskuksessa kooten yhteen…

Lue lisää